Opiskelu
Mitä on opiskelukyky? Mistä vaikeudet opiskelukyvyssä johtuvat? Miten kehittää opiskelutaitoja?
Opiskelu edellyttää opiskelukykyä
Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä. Opiskelukyky vaikuttaa siihen, miten opinnot sujuvat ja miten opiskelija jaksaa. Kun opiskelukyky on riittävä, opiskelu sujuu, opinnot etenevät ja jaksamista riittää.
Aina opiskelukyky ei tunnu riittävältä. Voi tuntua, että ei pysty keskittymään opiskeluun, ei saa mitään aikaiseksi eikä "päähän jää mitään". Mikäli opiskelukyvyn ongelmat ovat ohimeneviä, ei niistä kannata suuremmin huolestua. Jos ongelmat kuitenkin ovat pysyviä tai useasti esiintyviä, kannattaa miettiä mitä asialle voisi tehdä.
Mistä opiskelukyvyn vaikeudet johtuvat?
Opiskelukyvyn vaikeudet voivat johtua monista erilaisista ulkoisista tai sisäisistä tekijöistä. Jaksaminen ja opiskelukyky voi joutua koetukselle opiskeluun liittyvien tai elämän mukanaan tuomien vaikeuksien, muutosten tai kriisien vuoksi. Omaa opiskelukykyä voi kuitenkin vahvistaa.
Opiskelukyky rakentuu monesta eri tekijästä. Opintojen sujuminen ei liity ainoastaan persoonallisiin ominaisuuksiin, vaan myös monet ulkoiset tekijät vaikuttavat siihen. Opiskelukykyyn vaikuttavat voimavarojen ja terveyden lisäksi opiskelutaidot, opetustoiminta ja opiskeluympäristö.
Opiskelutaitojen kehittäminen
Opiskelutaidot ovat opiskelijan ammatillista osaamista. Opiskelutaidot eivät ole synnynnäisiä taitoja, vaan niitä oppii vähitellen opiskelun ja opetukseen osallistumisen kautta.
opiskelutekniikka
opiskeluorientaatio (opiskelun merkitys)
oppimisen lähestymistavat
ongelmanratkaisukyvyt sekä
vuorovaikutustaidot, esimerkiksi esiintymistaidot.
Jokainen voi opetella ja oppia opiskelutaitoja. Keinoja on monia ja yksi niistä on opiskella yhdessä opiskelukavereiden kanssa. Toisilta opiskelijoilta voit oppia paljon käytännön opiskelutaitoja. Opiskelutaitoja voi opetella myös itsenäisesti esim. tutustumalla erilaisiin oppimistyyleihin ja -tapoihin. Näin löydät itsellesi parhaiten sopivat. Ajanhallinnan keinot ja apuvälineet ovat monesti avuksi.
Mikäli omat keinot opiskelutaitojen kartuttamiseen eivät riitä, kannattaa kääntyä oppilaitoksen opintopsykologin tai opintoneuvojan puoleen.
Yksilölliset koulutuspolut
Nuorten koulutuspolkuja suunnitellaan yhdessä nuorten omat kiinnostuksen kohteet huomioiden. Uravalintoihin liittyvää informaatiota, tutustumisia ja kokeilumahdollisuuksia järjestetään tasapuolisesti, nuoret otetaan huomioon yksilöinä ja heitä kohdellaan tasa-arvoisesti sukupuolesta riippumatta. Tavoitteena on lieventää eri ammattialoilla ilmenevää segregaatiota.
Oikean alan löydyttyä ja ammatillisten opintojen alettua sijaishuoltopaikka ja oppilaitos pitävät tiiviisti yhteyttä, jotta opinnot etenevät mahdollisimman sujuvasti. Nuorten tuen tarve opintojen aikana niiden loppuun saattamiseksi on merkittävä. Yhteistyössä panostetaan nuorten opiskelumotivaation, opinnoissa etenemisen ja hyvinvoinnin tukemiseen.
Toisen asteen opintojen loppuun suorittaminen parantaa huomattavasti nuorten mahdollisuuksia sijoittua työelämään täysivaltaisina yhteiskunnan jäseninä.
Opinnoissa jaksaminen
Koulu voi aiheuttaa monelle nuorelle paineita. Koulutöiden määrä tuntuu usein liian suurelta tai koulupäivät voivat tuntua liian pitkiltä. Jos nuori on väsynyt, ei hänellä riitä voimia tarttua toimeen tai keskittyä, jolloin koulutyö häiriintyy. Väsymys saattaa johtua liian vähäisestä levosta, nuori saattaa nukkua liian vähän eikä lepäämiseen jää tarpeeksi aikaa. Jos rasitus tuntuu liian suurelta, olisi hyvä miettiä arjen tasapainoa. Onko nuorella tarpeeksi kivaa tekemistä mutta siten, että aikaa jää myös levolle? Tärkeää on miettiä myös yöunta: jos ehtii nukkua yön aikana riittävästi, on herätessä levännyt ja päivän aikana vireä. Tällöin koulunkäyntikin sujuu helpommin.
Jos nuoren on vaikea nousta aamulla sängystä tai hänellä on paljon poissaoloja tai koulumenestys laskee huomattavasti, voivat ongelmat kertoa nuoren pahoinvoinnista. Nuoresta on syytä huolestua, jos nuori vetäytyy koulussa syrjään ja keskittymisvaikeudet haittaavat koulutyötä, jos nuoren iloisuus on kadonnut ja harrastukset ja kaverit jäävät tai jos nuorella on nukahtamis- ja uniongelmia tai muutoksia ruokahalussa. Tällöin on hyvä selvittää nuoren kanssa keskustellen, onko nuori alakuloinen tai masentunut tai onko esimerkiksi kotona tilanne muuttunut nuoren elämää haittaavaan suuntaan. Nuorelta voi kysyä rohkeasti: "Mitä kuuluu?" Aikuisen turva, kuunteleminen ja yhdessä ratkaisujen miettiminen antavat luottamusta ja rohkaisua nuorelle.
Lue lisää Nuorten Mielenterveystalon sivuilta täältä.