Oppivelvollisuus
Oppivelvollisuuslaki on uudistunut
Oppivelvollisuusuudistus on tullut voimaan vuoden 2021 alusta. Uudistus koskee kaikkia alle 18 -vuotiaita lapsia ja nuoria, jotka asuvat vakinaisesti Suomessa. Uudistus ei kuitenkaan koske nuorta, joka on suorittanut peruskoulun tai jonka oppivelvollisuus on päättynyt ennen vuoden 2021 alkua.
Oppivelvollisuus päättyy, kun nuori täyttää 18 vuotta tai kun hän suorittaa toisen asteen tutkinnon (ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto). Oppivelvollisuutta voi myös suorittaa erilaisissa nivelvaiheen koulutuksissa (VALMA, kymppiluokka, jatkossa TUVA).
Uusi laki edellyttää, että nuoren opintojen tulee edistyä henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti niin, että otetaan huomioon hänen yksilölliset tavoitteensa ja valmiutensa. Oppivelvollisuusuudistuksella pyritään vahvistamaan ohjausta ja oppilashuollon palveluita sekä peruskoulun mahdollisuuksia tarjota jokaiselle riittävät valmiudet suoriutua toisen asteen koulutuksesta.
Lisätietoja oppivelvollisuusuudistuksesta: https://minedu.fi/oppivelvollisuuden-laajentaminen
Oppivelvollisuuslain tavoitteita
Oppivelvollisuuslain tavoitteena on luonnollisesti lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvata kaikille elämässä ja yhteiskunnassa tarpeellinen perusosaaminen ja sivistys. Perusosaamista ja -sivistystä ovat esimerkiksi itsenäisen kansalaisen taidot, johon voidaan ajatella kuuluvan mm. työelämätaidot ja aikuisen perustaidot sekä yhteiskunnassa toimimisen taidot, joka pitää sisällään mm. sosiaaliset taidot.
Lain tavoitteena on myös kaventaa oppimiseroja ja lisätä koulutuksellista yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa takaamalla jokaiselle nuorelle toisen asteen tutkinto. Kun vielä varmistetaan, että jokainen nuori voi kehittää itseään omien yksilöllisten kykyjensä ja tarpeidensa mukaisesti ja oppia monenlaisin tavoin, edistetään yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutumista.
Tällä hetkellä noin 16 % ikäluokasta jää ilman toisen asteen tutkintoa. Oppivelvollisuuslain uudistamisella pyritään vaikuttamaan siihen, että yleisellä tasolla koulutus- ja osaamistaso nousee. Koulutus- ja osaamistason nousulla odotetaan olevan positiivisia vaikutuksia myös nuorten työllistymiseen tulevaisuudessa.
Pyritään siis siihen, että yksikään nuori ei putoa koulun tarjoaman tuen ulottumattomiin. Halutaan lisätä nuorten osallisuutta ja ehkäistä syrjäytymistä yhteiskunnasta. Ajatuksena on, että kun nuoren oppivelvollisuus jatkuu käytännössä täysi-ikäisyyteen asti, ehtii hän paremmin luoda tulevaisuuden suhteen hyödyllisiä sosiaalisia ja yhteiskunnallisia kontakteja.
Oppivelvollisuuslain mahdollisuuksia
Nuorelle on tärkeää, että oppivelvollisuuden aikana ehditään kartoittaa hänen tulevaisuuden toiveensa ja aidot vaihtoehdot niiden toteuttamiseen sekä ohjata häntä kiinnostavien opintojen piiriin ja mahdollistaa häntä motivoivia jatkopolkuja. Luonnollisesti tarpeen on myös keskustella nuoren kanssa opintojen jälkeisistä mahdollisuuksista ja tarjota tukea oppivelvollisuuden jälkeisiin jatko-opintoihin hakeutumiseen tai työllistymiseen.
On tavallista, että opiskelijat opintojen aikana alkavat ajatella tulevaisuuttaan kokonaisvaltaisemmin ja suhtautua opiskeluun päämäärätietoisemmin. He saattavat kyseenalaistaa valintojaan, ja tämä on paikka, jolloin syntyy hedelmällisiä keskusteluja siitä, mitä seuraavaksi on tarpeen tehdä. Nämä tilanteet kertovat siitä, että nuori on tarvinnut aikaa asioiden kypsyttelyyn. Kun tällainen "herääminen" tapahtuu hänen ollessaan vielä koulussa, voidaan hänelle antaa tarvittava tuki, ja parhaassa tapauksessa varmistaa osallisuus ja estää putoaminen yhteiskunnan verkostoista.
Joskus käy niin, että alkuperäinen koulutusvalinta ei ole osunut oikeaan, ja motivaatio jatkaa opintoja on olematonta. Kun oppivelvollisuus jatkuu vielä toisen asteen opinnoissa, on mahdollista ohjata nuori toisen alan opintoihin ja välttää "epäonnistumisen" aiheuttama opintojen kesken jättäminen.
Moni erityistä tukea tarvitseva nuori ei yksinkertaisesti ole valmis vielä 16 -vuotiaana ottamaan suurta vastuuta tulevaisuudestaan, ja se on yksi uutta oppivelvollisuusikää puoltava tekijä. Erityistä tukea opinnoissaan tarvitsevilla nuorilla on hyvin usein haasteita mm. asioiden kokonaisuuksien hahmottamisessa ja yleensä oman toiminnan ohjauksessa, ja siksi oppilaitoksen tuki voi olla heille äärimmäisen tärkeä matkalla aikuisuuteen ja työelämään.
Kun oppivelvollisuuslaki koskee kaikkia alle 18 -vuotiaita, antaa se mahdollisuuksia kasvamiseen ja aikaa tulevaisuuden suunnitteluun. Alle 18 -vuotias on todella nuori tekemään itsenäisiä ja pitkälle harkittuja päätöksiä tulevaisuudestaan. Hän on vasta aikuistumassa, kun hänen täytyy pystyä toimimaan aikuismaisen vastuullisesti ja tekemään järkeviä ratkaisuja. Pidennetty oppivelvollisuusikä antaa parhaassa tapauksessa nuorelle mahdollisuuden tehdä opintojen aikana kokemukseen perustuvia päätöksiä tulevaisuuden työuran suhteen.
Lisätietoa:
Mikäli kaipaat lisätietoa oppivelvollisuusuudistuksesta, voit ladata koostamamme materiaalipaketin alta.